Storing Knitting Supplies ~ Neuletarvikkeiden Säilyttäminen

Since my project at a time is a gift and can not be shared publicly, I decided to share with you how I store my knitting supplies. I keep all except my loose bamboo dpn's (of which I have a stack) and my bamboo crochet hooks (stack just as big as dpn's) in a folding toiletry bag. I got a cute little bag few years ago for Christmas from my mother in law and just didn't have the use for it as a toiletry bag, since I do not travel much... or didn't at least. So one day I was just looking for a one place to put all my knitting and crochet supplies and just by chance took the toiletry bag and low and behold, it was just perfect. It holds a ton of stuff, given that none of it is very thick. I just keep in it my exchangeable needles and some other supplies like tape measures and darning needles, stitch markers and scissors. Also the needle sizer is there and all my extra tips and cables and of course my crochet hook set. It does not look like much, but once I start pulling the stuff out of there, it actually is a lot! Just a thought for those who do not know where to put them all. The bag folds three times and is pretty slim once closed and has a handy little handle to take a hold of and take it to where ever needed. I feel almost like a professional with it :D

Koska tämänhetkinen projektini on lahja ja siksi salainen vielä toistaiseksi, päätin näyttää miten säilytän neule- ja virkkaustarvikkeitani. Säilytän kaikkia tarvikkeitani, paitsi bambuisia sukkapuikkojani (joita onkin aika kasa), tai bambuisia virkkauskoukkujani (ihan yhtäläinen läjä) taittuvassa meikkilaukussa. Sain muutama vuosi sitten ihanan nimikoidun meikkilaukun anopiltani lahjaksi, mutta koska en silloin matkustellut pahemmin, oli laukulle enemmän käyttöä kun eräänä päivänä kuumeisesti etsin sopivaa paikkaa säilyttää kaikki puikkoni ja koukkuni. Ja kuinkas ollakkaan, meikkilaukku onkin kuin luotu siihen tarkoitukseen. Sinne mahtuu yllättävän paljon tavaraa, ottaen huomioon että mikää säilöttävästä tavarasta ei ole turhan paksua. Säilytän siellä vaihtopäisiä pyöröpuikkoja ja muita tarvikkeita, kuten mittanauhoja ja parsinneuloja, silmukkamerkkejä ja pikkusaksia. Myös puikkomittari sekä ja lisäpuikkoja vaihtopäisille pyöröille ja kaikki kaapelit seka tietenkin virkkuukoukkusettini ovat siella. Ei näytä että siellä olisi kovin paljoa tavaraa, mutta kun ne kaikki vetää pussista ulos onkin tavaraa yllättävän paljon. Ihan vain vinkkinä heille, jotka etsivät tarvikkeilleen säilytyspaikkaa. Pussi taittuu kolminkerroin ja on suhteellisen ohut suljettuna ja erittäin kätevää ottaa mukaan kantokahvasta kiikuttaen. Olo on kuin ammattilaisella sen kanssa :D

Pram blanket ~ Vaunupeitto

I have been lucky this year, twice!!! I had a fortune of getting two beautiful nieces this summer, could not be more excited. I decided to make a pram blanket with broomstick lace. I bought a big needle to help with it and I went on. I used a piece of flannel on the back and made a simple edge. For the parent's preferences the colors were non-gender oriented, at least I was hoping so. I could not resist some pastels and I just had to get the monkeys there.

To find out how to do the broomstick lace, there are tons of Youtube videos, not that complicated.

Olen tänä kesänä ollut harvinaisen onnekas ja minusta on tullut täti kahdelle maailman suloisimmalle tyttövauvalle. Päätin tehdä vaunupeiton varrasvirkkauksella. Ostin ison puikon ja siitähän se sitten lähti. Päätin laittaa flannellisen kankaan taustalle ja virkkasin yksinkertaisen reunan. 

Ja sitten vuorossa oli jotain muuta. Vahempien toivomuksesta värit olivat sukupuolen puolesta suhteellisen neutraalit, tai ainakin toivon että onnistuin siinä. Tosin en pystynyt vastustamaan pikkuisen pastellisävyjä ja apinoidenhan nyt oli ihan pakko päästä mukaan.

Varrasvirkkaukseen löytyy pilvin pimein ohjeita Youtubesta, ja monimutkaiselta näyttävä tekniikka on itse asiassa oikein yksinkertainen.

Starting Over Knitting and Crochet

I have been dormant for years. I really love knitting and crochet, but have not been doing much for the last 15 years, since I have been busy with other forms of creating. I am one of those people who gets into things and forgets totally everything else, so while I have been creating things from glass for years now, not much else has fit into my days. However, things changed a bit in a last year after some hard things we had to face. We reconsidered totally our priorities and decided to live happy instead of living "successfully". We decided to sell our house, donate our belongings from furniture to clothing and personal stuff, buy an RV and step outside our comfort zone. This is exactly what we ended up doing, we sold few items, but got soon tired of the hassle and just donated everything with the exception of my glass studio, which has been packed away for almost a year now. Now we are mostly ready to follow our dream, which is to live full time in a motorhome and travel the North America until we get tired of it. One day I just realized how much I missed creating things and that my Pinterest boards were filling up from patterns and ideas to do with yarn. I purchased my first ever interchangeable set of needles and took a dive.

I started knitting and crocheting like I had years before but felt like I didn't have much time outside the work to get things done. That was about to change though. One of the big turns in my life is that I "retired" couple weeks ago from my job and now I can knit and crochet, sew, spin or do what ever my hearts desires! I am sure my everyday life still keeps me busy setting things up for our upcoming travels until we can finally pull up the anchor and hit the road for unknown time. Until then, when ever I have time I will pull out my needles, hooks, carders or electric spinner and let the thoughts be all fluffy, warm and soft. But I will do it only when I feel like it, no pressure just the joy of creating.

My first big project I started is a bed cover for the RV. We have a monster RV, looks like from the scene in the movie Mad Max, very masculine and totally macho decoration. It was made in 2002, but it looks like 80's heavy metal band lived there... 35 years ago. The inside is in great shape, but the colors are black and white, which I really don't even consider colors, but luckily we can do something about it. We are planning to change some things and since we are doing it, might as well let some color in. The bed cover I am making is definitely going to be colorful, though not sensory overload... at least I don't think so, what do you think? It is still far from being ready, I only have half of it done and it always seems to be the last of my projects that gets any attention. It might be doomed to last forever but lets hope we will see some progress there too.

The pattern is Attic24's ripple pattern (the image above) and it is very simple though for a king size bed I would choose a little different pattern and a little different yarn too if I knew then what I know now. It will be all great once it is done but using worsted weight cotton yarn makes it really heavy to crochet and since there is no "holes" in the pattern it is a bit much for a slow crocheter like I am. Not letting it put me down, I will conquer this splash of color and get it ready hopefully before we decide to sell the RV and settle down on a nice farm.

Tuntuu kuin olisin nukkunut talviunta useamman vuoden. Neulonta ja virkkaus on ollut aina lähellä sydäntäni, mutta viimeisen 15 vuoden aikana se on ollut kovasti paitsiossa kun olen keskittynyt muunlaiseen luomiseen. Minähän tuppaan aina heittäytymään kaikenlaiseen luomiseen niin että keskityn siihen unohtaen kaiken muun. Olen kovasti keskittynyt elämäni suureen rakkauteen lasiin, eikä elämääni paljon muuta ole sitten mahtunutkaan. Mutta ajat ovat kuitenkin muuttuneet hieman viimeisen vuoden aikana kun kohtasimme odottamattomia vaikeuksia ja päätimmekin asetella asiat tärkeysjärjestykseen ja asettaa laadun määrän edelle. Päätös tehtiin talon myymisestä, omaisuuden lahjoittamisesta huonekauluista ja vaatteista enemmän henkilökohtaisiin tavaroihin asti, asuntoauton osto ja hyppy tuntemattomaan. Ja näin juuri tehtiin, muutaman huonekalun myynnin jälkeen totesimme stressin vain kasvavan ja päätös kaiken lahjoittamisesta hyväntekeväisyyteen syntyi. Ainoastaan lasistudioni säästyi, sillä tarkoituksenani on tulevaisuudessa työskennellä lasin parissa. Olemme lähes valmiita lähteä seuraamaan sydämmemme ääntä, muuttamaan asuntoautoon ja lähteä kiertämään Pohjois-Amerikkaa kunnes väsymme nomadimaiseen elämään. Eräänä kauniina päivänä ikävöidessäni luomista huomasin etta Pinterest profiilini oli pullollaan ohjeita virkkaukseen ja neulomiseen muiden käsitöiden ohella. Niinpä ostin ensimmäisen vaihtopäisen puikkosetin ja sukelsin käsitöihin innolla.

Aloitin neulomisen ja virkkaamisen kuin en olisi koskaan puikkoja tai koukkua laskenutkaan käsistäni, ainoana harmina että työnteko tuntui harmillisesti verottavan harrastusaikaa. Pian muutos tähän olikin tulossa ja se onkin yksi suurista etapeista elämäni varrella, päätin vetäytyä "eläkkeelle", nyt jo kaksi viikkoa joutilaana olleena voin neuloa, virkata, ommella, kehrätä tai tehdä mitä mieleen juolahtaa ja sydän halajaa. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää nautiskelua rakkaan harrastuksen parissa, vaan suuri osa ajasta tulee omistettua lähdön valmistelulle ja kun se tulee kohdalle, ei lopusta ole tietoa. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuukaan on vielä sumun peitossa ja yritän kun vain on mahdollista ottaa koukut, puikot, karstaimet tai rukin käsiini ja kaikki mitä silloin ajatuksissani on sisältää pörröisiä, hahtuvaisia, lämpöisiä  ja pehmeitä asioita. Luomista ilman tuskaa, silloin kun itselle sopii.

Ensimmäinen suuri työni jonka aloitin on päiväpeite asuntoautoomme. Asuntoautomme on aika peto ja näyttää monsteri-autolta Mad Max elokuvasta, miehekäs ja ehkä "hitusen" macho sisustukseltaan. Vuosimalli on 2002, mutta sisustus näyttäisi olevan parikymmentä vuotta aikaisemmalta aikakaudelta, ja voisinkin kuvitella sukkahousu hevareiden moista keikka-autona käyttäneen. Asuntoauto on hyvässä kunnossa, mutta musta valkoinen sisustus ei oikein ole mieleeni. Onneksi asian hyväksi voimme jotain tehdäkkin ja tarkoituksena onkin vähän vähentää mustan osuutta ja päästää auringonpaiste sisään värin muodossa. Päiväpeittoni on takuulla värikäs, mutta toivottavasti ei kuitenkaan mene liiallisuuksiin, itse uskon sen toistaiseksi vielä "sulautuvan" sisustukseen, mutta en tiedä varmasti, mitä luulet, onko liikaa väriä? Olen vasta puolessavälissä ja aina tuntuu että kaikki muut keskeneräiset työt ovat etusijalla, mutta toivotaan että peite edistyy joten kuten.

Ohje peittoon on Attic24:n ripple nimisestä mallista ja on aloittelijallekkin sopiva vaikeusasteeltaan. Tosin kyseessä oleva peitto on jenkkilevyiselle parisängylle ja jos olisin tiennyt lankaa valitessani mitä tiedän nyt niin olisin ehkä valinnut toisin. Tulen varmaan olemaan työhöni tyytyväinen, mutta paksu puuvilla painaa paljon tekovaiheessa ja tiiviin mallin vuoksi hitaalla virkkaajalla on työrupeamia edessä vielä pitkäksi aikaa. Mutta periksi ei anneta vaan väriä on asuntoautoon saatava vaikka ikä ja terveys menisi, toivottavasti kuitenkin ennenkuin matkustelumme on kokonaan ohi.