Traveling Knitter ~ Matkusteleva Tikuttelija

Well... as it happens I was waiting on to post about the socks that I knitted for my friend in Finland. But then we hit the road to Southern states with our RV and I just got carried away with the travel. I had times I could have written, but when you are in the desert and it is hot, and you don't really feel like knitting, you tend to also forget your typing duties ;)

I am not going to make this any longer than it needs to, I am actually thinking so much about my future post, which will be out of usual and will more reflect on the life in a foreign country rather than knitting or other crafts and this has engulfed me to the point I am not capable of writing about much else meanwhile.

These socks were knit for my friend in Finland and this is my first time I have knit 3 pairs of socks trying to get one good pair to fit her size, the pattern on the cuff is not very stretchy and gave me mucho head ache. I was glad they were done :D

Kuinkas ollaakkaan odotellessani näiden sukkien saapumista ystävälleni, jotta voisin niistä sitten julkaista blogpostin, lähdimme kiertelemään asuntoautollamme ja elämä tien päällä vei huomioni. Olisin kyllä ajoittain ehtinyt kirjoittamaankin, mutta kuuma autiomaa ei houkuttele hurjasti neulomaan ja silloin helposti unohtuu siitä kirjoittaminenkin.

Enkä meinaa sen kummemmin näistä sukista paasatakkaan, tulevaisuuden kirjoitus on vienyt ajatukseni täysin. Se tulee olemaan hieman tavallisuudesta poikkeava ja kuvastaa enemmän elämää ulkomailla. Ajatukseni ovat niin kietoutuneet tähän aiheeseen, joten muusta kirjoittaminen tuntuu hankalalta ja aionkin pitää selitykset lyhyinä.

Nämä sukat olivat ystävälleni Suomeen ja tämä olikin ensimmäinen kerta kun yksiä sukkia kutoessani olen kolmet parit tehnyt ennenkuin sain sopivan hänen jaloilleen. Sukanvarsi ei ole kovin joustava ja tästä aiheutui ongelmia. Onneksi ovat valmiit. :D

Around the State of Texas ~ Ympäri Texasin Osavaltiota

So we have finally put our plan to travel around the country in motion. We needed to be back home for an appointment in the end of the April, so we knew the trip would be cut short and would have to resume then again. So we decided to travel around Texas a little bit, since we have never really done it before. First we went back to our favorite beach on North Padre  Island for a little while, then once the horrid weather threw us off the beach, we decided to head out to the desert to the border of Mexico and spend some time in the Big Bend National Park. From Big Bend we inched towards our relatives close to College Station and stopped at the Caverns of Sonora for a night and tour in the following morning. I have not much to put into words other than I did not manage to knit much, the heat and humidity made my yarn feel like it was felting as soon as it touched my hands. My plans were to ship a pair of socks to Finland already few days ago, but so far I have managed to only knit one of them and am still making cuff for a cuff down sock. Ooooops. Luckily today is a bit cooler, not cool, but not 100 degree weather either, so hopefully I can get something done and hopefully ship my socks by the end of the week.

So I will not post a picture of my socks yet, but instead will show you some of my travel pictures.

Suunnitelmamme matkustella pitkin USA:ta ovat viimeinkin toteutumassa. Huhtikuun lopussa meillä on tärkeä tapaaminen kotona, joten päätimme matkustella ennen sitä koto-osavaltiossa Texasissa ja sittemmin käynnistää matkamme uudestaan. Joten suuntasimme kulkumme kohti lempirantaamme North Padre saarelle, kunnes hirmuinen sää ajoi meidät sieltä pakosalle. Sieltä päätimme haistella kuivakampia ilmoja ja matkasimme erämaahan Mexicon rajalle Big Bend Kansallispuistoon. Siellä hetken oleiltuamme matkasimme sukulaistemme luokse College Stationin lähistölle poiketen matkalla Sonoran Tippukiviluolien leirintäalueella ja aamulla herättyämme myös opastetulle kiertueelle luoliin. Matkasta sinänsä ei ole paljoa kerrottavaa, eikä sukkaprojektinikaan edennyt toivotulla tavalla, siitä piti huolen kuuma ja kostea ilma. Lanka tuntui huopuvan käsissä. Tarkoituksena oli lähettää jo muutama päivä sitten sukat Suomeen, mutta toistaiseksi ei ole vielä valmiina kuin yksi sukka ja toinenkin vasta aluillaan. Oooops. Onneksi nyt ilma on hieman viileämpi, ei paljoa, mutta hieman ja toivonkin että saan edes viikon loppuun mennessä sukat valmiiksi.

Joten ei sukkakuvia, sen sijaan annan matkakuvien kertoa tarinan.

Sand Dollars And Sea Shells ~ Simpukoita Ja Muuta Ahdin Anninta

This is our camp, right at the beach of North Padre Island, TX

This is our big leap to the who knows what. We have started our life on the road with our RV and it did not go exactly as planned. While all is ok, and we are just fine at our destination where we wanted to be, just couple things make it a bit more challenging and I will tell you all about it. We are spending the days leading to Christmas avoiding all possible ways any human contact and definitely shopping too. And this place is exactly where we were planning on spending our Christmas too, if it wasn't for my sneaky family that wanted me in Finland to see my newborn nieces. And I am not complaining about it one bit.

View from my teeny tiny kitchen

Our RV, like you can see from the previous posts is ready enough for a travel and while some things are just waiting on finishing touches and those would be ok to do while on the road, I think our destination will do everything it can to make us forget all the work and responsibilities and concentrate on lounging and relaxing. And I can't say that I wouldn't feel like I have earned that relaxation too. Months preparing for the big take off have been stressful and sometimes it has felt like we would never get this far. But here we are on the beautiful North Padre Island listening to the roar of the waves and moving our camp in the middle of the night away from the high tide :D and enjoying every second of it. The downside is that we were thinking of doing lots of studying and writing, but it looks like the island has no reception and we need to pack up our camp and drive about 10 miles to the spot where we might get a contact to the rest of the world... and that leaves the studying out of the equation. I can write my post and then post it once we are out of the beach, hopefully.

So getting the Christmas on gear for me is all about making my presents myself, I have brought lots of yarn and needles and hooks and hope to be able to do this here, but the constant battle with the sand and humidity does make you reconsider the knitting ordeal, but several pairs of socks and hats need to be done before the 13th of December when I board my flight over seas.

We are parked on the highway on the North Padre National Seafront, lucky for us, it is like no other highway, it is beautiful beach that stretches for 60 miles non stop. We have nobody on our view and only great blue herons, pelicans and terns as our neighbors. The sand finds its way into the RV really easily. The preparations for Christmas are in full swing elsewhere.

Portugese man-o-war, mean little thing

Since our family is multi national, we celebrate Christmas two days. On Christmas Eve we eat Finnish Christmas foods, drink glow wine with ginger snap cookies and have fun with the family that has started to expect the vegetable casseroles and ham along with beet salad as a part of their tradition too. The Christmas Day is traditional American where we gather the family together early in the morning and open the presents and find out the little surprises inside the stockings, we eat and usually the kids spend the rest of the day concentrating on their new cool things. This year will be different, since I get to visit my family, my mom does most of the cooking and I hopefully get to make ice lanterns and go pick up the Christmas tree. The smell of the tree crowns the atmosphere.

Used to be a puffer fish

Tämä on meidän suuri loikkauksemme tuntemattomaan. Olemme aloittaneet elämämme tien päällä asuntoautomme kanssa ja ainakin alku on ollut hieman odotetusta poikkeava. Mitään kummempaa vahinkoa ei ole tapahtunut, olemme missä pitääkin, vain pari asiaa jotka tekevät asioista välillä hieman haasteellisemman, mutta saat kyllä siitä ensikäden tiedon. Vietämme joulunalus aikaa välttäen kaikenlaista kontaktia ulkomaailmaan ja etenkin shoppailuun. Ja tämä paikka on se missä suunnittelimme viettävämme joulunkin, ennenkuin ihanan kiero kotiväkeni halusi minut Suomeen katsomaan uusia sisarusteni vauvoja. Enkä aio varmasti pistää hanttiin.

Asuntoautomme, kuten aikaisemmista artikkeleista käy selville, on valmis tien päälle, vaikkakin jotkut asiat odottavat vielä viimeistelyä ja niiden tekohan on mahdollista vaikka liikkeellä oltaisikin, mutta luulen etta tämä määränpäämme on erittäin haasteellinen kaikelle muulle paitsi lököilylle ja vastuusta pakoilulle. Enkä yhtään valehtele vaikka väittäisin hieman rentoutumista ansainneenikin. Kuukausien lähtövalmistelut ovat olleet odotettua stressaavampia ja monesti on tuntunut aivan haaveajattelulta että joskus pääsisimme liikkeelle lähdettyä. Mutta täällä olemme kauniilla North Padre saarella Texasin etelä osassa, Mexikon lahdella kuuntelemassa aaltojen pauhuntaa ja siirtämässä leiriämme yön pimeydessä nousuveden tieltä :D ja nautimme joka hetkestä. Pikkuvaikeuksia tuottaa huono yhteys muuhun maailmaan, koko saari on katvealueessa, ehkä rannikkovartion toimesta, jolloin mieheni opiskelut eivät suunnitelmien mukaan oikein sujukkaan. Myös minun kirjoitteluni ovat kokonaan pysähtyneet kun en pysty mitään julkaisemaan tai edes editoimaan kirjoitelmia, joten ehkä ihan pakostakin rauhoitumme vain nautiskelemaan. Noin 10 mailin päässä julkaisu toivottavasti onnistuu sitten. 

Great blue heron

Joulun valmistelut ovat poikkeukselliset tänä vuonna, tällä kertaa vain neulon lahjoja läheisille, ja olenkin roudannut reissuun lankoja ja puikkoja ja toiveet että ehdin neuloa kaikki, mutta jatkuva taistelu hiekan ja suolaisen kosteuden kanssa eivät houkuttele lahjoihin kajoamaan, tuskin olisivat lahjoituskelpoisia vaikka valmistuisivatkin. Useat parit sukkia, lapasia ja hattuja oli tarkoitus olla valmiina ennen lähtöäni 13 joulukuuta Suomeen. Tiukkaa tekee.

Sunrise

Olemme itseasiassa parkissa keskellä valtatietä North Padren Kansallisella Rannala, mutta onneksi se on maailman kaunein valtatie, 60 mailia pitkä hienon hiekan ranta, jolla on siis laillista ajaa, vaikkakin ei valtatie nopeuksilla ja myös leiriytyä omalla vastuulla. Kummallakaan puolella meitä ei ole ketään maileihin, vain harmaahaikarat, pelikaanit ja tiirat ovat seuranamme. Taistelu hiekan kanssa on jatkuvaa, sen välttäminen ei ole mahdollista ja se ajautuukin asuntoautoomme todellakin helposti. Joulun valmistelut ovat täydessä vauhdissa,  jossain muualla.

Few shells on the first day, more to come on the days to follow

Koska perheemme koostuu eri kansallisuuksista, vietämme joulua kahtena eri päivänä. Jouluaattona syömme suomalaisia jouluruokia, juomme glögiä piparkakkujen kanssa ja vietämme mukavaa aikaa muun perheen kanssa, joka on alkanut odottamaan heille jo perineiseksi tulleita jouluruokiani kinkkua ja laatikoita sekä rosollia. Joulupäivänä juhlistamme juhlaa amerikkalaiseen tapaan kokoontumalla jo aamusta perheen kanssa avaamaan lahjoja ja ihmettelemaan joulusukista ilmestyviä pieniä yllätyksiä, sitten syömme yleensa kalkkunaa, dressing, joka on leivästä tehty sivuruokalaji ja bataattilaatikkoa. Loppupäivä kuluukin yleensä vatsaa hoivatessa ja lasten ihmetellessä lahjojaan. Tämä joulu onkin poikkeuksellinen vieraillessani kotona, jossa äitini valmistaa suurimman osan jouluruuista, toivon pääseväni jäälyhtyjen tekoon ja joulukuusen hakuun. Joulukuusen tuoksu kruunaa tunnelman.

Ready Or Not ~ Valmis Tai Ei

So no projects have been done much lately in the knitting section, but we have finally gotten our RV ready for the road. There are still things to do, but at least for now it is in livable condition. Not gonna jab about it, plenty of words about it in a previous post ;) The pictures will tell. There is one thing we need to do before we leave, we just need to build a platform at the area behind the curtains where the back seats used to be, we need a bit more usable space. I think then we are ready to hit the road. We still haven't decided where. :)
Can't wait to travel and knit! Any day now.

Eli neuleprojekteja ei ole viimeaikoina valmistunut, mutta olemme viimeinkin saaneet asuntoautomme lähtövalmiiksi. Valmishan remontti sinänsä ei ole, mutta ainakin on siinä vaiheessa että voisimme lähteä tien päälle. En aio siitä sen enempiä selitellä, edellinen postaus varmaan kertoi tarpeeksi monisanaisesti ;) Kuvat kertovat enemmän. Enää yksi asia ennen matkalle lähtöä on listalla, meidän pitää rakentaa lattia takapenkkien paikalle, jotta saamme hieman enemmän käyttökelpoista tilaa. Sitten olemmekin valmiita pakkaamaan hammasharjamme ja lähtemään, mutta minne, sitä emme ole vielä päättäneet.
Malttamattomana odotan matkustelua ja neulomista! Hetkenä minä tahansa.

The back of the RV, close to be done, needs still work, but nothing major

My masterpiece headliner. Ladies and gentlemen, the headliner is attached with
snap buttons. Still no curtains. Nor has anyone washed the dead
bugs from the window.

The look to the front of the RV, behind the curtains will be the platform.
Still some fixing up to do. :)