Busy Bee ~ Kiirettä Pitää

Our traveling has not been as much in motion as I hoped, and lots of things came up that kept us from the road, I sort of got cold feet about the whole traveling and decided to just practise interviewing for a job. I have always been really lucky and someone has wanted me to work to them, so I never had to really interview like most people do. So I got my resume updated and checked the hospital next door. They happened to have a position open and I applied. Little did I know that this would end up being a fast track to employment. The next day I received an invitation for an interview, and I admit I was totally just expecting to talk with the HR for a bit, but ended up interviewing with the manager, I was not prepared for that, but I think I did good. The day after that I visited the department, checking what the workflow was and  how the people worked together. Day after that I was offered the job. Wow, talk about whirlwind! I was a bit hesitant first thinking the department sounds like hard place to work, but it ended up being really nice and well organized and not at all what I thought, instead really nice place. I am excited, though the traveling for now on my part is over.

Finding out that I will be starting a new job soon, I decided it is time to finish my huge work in progress that has been just waiting for a while, which is my king size bedspread with ripple pattern. This is the same bedspread that I introduced on my first actual post, but that has been not seeing any action for a looooong time, so for now I have decided that it needs to be done and over with before my employment will take all of my time. Well, it won't be happening in 4 days, too much still to do, but I will at least have it closer to the finnish.

Aside from concentrating for a while for my blankie, I have followed other people's endeavours and gotten some amazing inspiration and sometimes good giggles as well. This is Taru Jokinen's experience with Novita pattern for an adult size hat. She is not sure the sizing in the pattern was actually 100% correct, what do you think?

Taru is a fellow blogger who writes about her crafty life

Matkustelumme on ollut viime aikoina hieman hidasta, monet asiat pitivät meidät ankkuroituneena ja minä aloin jo epäillä tuleeko siitä mitään ja halusin vähän harjoitella työhaastattelua. Olen aina ollut onnellisessa asemassa, jossa minua on ennemmin pyydetty töihin, enkä ole koskaan oppinut haastattelemaan. Joten korjailin CV:ni ja päätin tutkailla viereisen sairaalan työtilannetta ja huomasin minulle sopivan työpaikan avoinna. Laitoin siis hakemuksen menemään siltä istumalta. Empä osannut arvata, että siitä sukeutuisikin autobahn työllisyyteen. Seuraavan päivänä minua pyydettiin haastatteluun, jonne menikin sitä seuraavana päivänä. Kuvittelin juttelevani työhönottajien kanssa hetken, mutta tapasinkin itse osastonjohtajan ja hän pyysi josko tulisin tutustumaan seuraavana päivänä, en ollut todellakaan valmistautunut vielä varsinaiseen haastatteluun, mutta luulen että pärjäsin ihan hyvin. Tottakai myös menin tutustumiseen ja sitä seuraavana päivänä minulle tarjottiinkin työpaikkaa. Varsinainen pyörremyrsky! Aluksi olin kovin empivä kun osasto kuullosti vaikealta ja vaativalta, mutta osoittautuikin oikein mukavaksi ja rennoksi. Olen oikein innoissani, vaikkakin matkailu osaltani onkin nyt sitten ohitse.

Kun sain kuulla että alan pian uuden työn, päätin että on aika viimeistellä suurin käsityöni, joka on ollut tekeillä jo kauemman aikaa, king size parisängyn päiväpeite siksakilla, tai ennemminkin aaltokuviolla. Tästä peitosta tein myös ensimmäisen varsinaisen blogipostaukseni, mutta se on ollut täysin toimettomana siitä lähtien. Päätin että nyt täytyy yrittää saada se valmiiksi ennenkuin kaikki aikani menee työntekoon. No, ei taida onnistua muutamassa päivässä, vielä on paljon tekemättä, tai liian paljon neljän päivän projektiksi. Mutta vähänkin lähempänä loppua auttaa.

Peittoon keskittymisen lisäksi olen tutkaillut muiden ihmisten saavutuksi ja saanut ihania inspiraatioita heidän töistään, ja joskus vähän kikatteluakin. Tässä Taru Jokisen kokemus Novitan pipo-ohjeesta aikuiselle. Hän luulee että koossa on ehkä jotain pikkasen pielessä, ei tunnu 100% oikealta, mitäs luulet?