Sand Dollars And Sea Shells ~ Simpukoita Ja Muuta Ahdin Anninta

This is our camp, right at the beach of North Padre Island, TX

This is our big leap to the who knows what. We have started our life on the road with our RV and it did not go exactly as planned. While all is ok, and we are just fine at our destination where we wanted to be, just couple things make it a bit more challenging and I will tell you all about it. We are spending the days leading to Christmas avoiding all possible ways any human contact and definitely shopping too. And this place is exactly where we were planning on spending our Christmas too, if it wasn't for my sneaky family that wanted me in Finland to see my newborn nieces. And I am not complaining about it one bit.

View from my teeny tiny kitchen

Our RV, like you can see from the previous posts is ready enough for a travel and while some things are just waiting on finishing touches and those would be ok to do while on the road, I think our destination will do everything it can to make us forget all the work and responsibilities and concentrate on lounging and relaxing. And I can't say that I wouldn't feel like I have earned that relaxation too. Months preparing for the big take off have been stressful and sometimes it has felt like we would never get this far. But here we are on the beautiful North Padre Island listening to the roar of the waves and moving our camp in the middle of the night away from the high tide :D and enjoying every second of it. The downside is that we were thinking of doing lots of studying and writing, but it looks like the island has no reception and we need to pack up our camp and drive about 10 miles to the spot where we might get a contact to the rest of the world... and that leaves the studying out of the equation. I can write my post and then post it once we are out of the beach, hopefully.

So getting the Christmas on gear for me is all about making my presents myself, I have brought lots of yarn and needles and hooks and hope to be able to do this here, but the constant battle with the sand and humidity does make you reconsider the knitting ordeal, but several pairs of socks and hats need to be done before the 13th of December when I board my flight over seas.

We are parked on the highway on the North Padre National Seafront, lucky for us, it is like no other highway, it is beautiful beach that stretches for 60 miles non stop. We have nobody on our view and only great blue herons, pelicans and terns as our neighbors. The sand finds its way into the RV really easily. The preparations for Christmas are in full swing elsewhere.

Portugese man-o-war, mean little thing

Since our family is multi national, we celebrate Christmas two days. On Christmas Eve we eat Finnish Christmas foods, drink glow wine with ginger snap cookies and have fun with the family that has started to expect the vegetable casseroles and ham along with beet salad as a part of their tradition too. The Christmas Day is traditional American where we gather the family together early in the morning and open the presents and find out the little surprises inside the stockings, we eat and usually the kids spend the rest of the day concentrating on their new cool things. This year will be different, since I get to visit my family, my mom does most of the cooking and I hopefully get to make ice lanterns and go pick up the Christmas tree. The smell of the tree crowns the atmosphere.

Used to be a puffer fish

Tämä on meidän suuri loikkauksemme tuntemattomaan. Olemme aloittaneet elämämme tien päällä asuntoautomme kanssa ja ainakin alku on ollut hieman odotetusta poikkeava. Mitään kummempaa vahinkoa ei ole tapahtunut, olemme missä pitääkin, vain pari asiaa jotka tekevät asioista välillä hieman haasteellisemman, mutta saat kyllä siitä ensikäden tiedon. Vietämme joulunalus aikaa välttäen kaikenlaista kontaktia ulkomaailmaan ja etenkin shoppailuun. Ja tämä paikka on se missä suunnittelimme viettävämme joulunkin, ennenkuin ihanan kiero kotiväkeni halusi minut Suomeen katsomaan uusia sisarusteni vauvoja. Enkä aio varmasti pistää hanttiin.

Asuntoautomme, kuten aikaisemmista artikkeleista käy selville, on valmis tien päälle, vaikkakin jotkut asiat odottavat vielä viimeistelyä ja niiden tekohan on mahdollista vaikka liikkeellä oltaisikin, mutta luulen etta tämä määränpäämme on erittäin haasteellinen kaikelle muulle paitsi lököilylle ja vastuusta pakoilulle. Enkä yhtään valehtele vaikka väittäisin hieman rentoutumista ansainneenikin. Kuukausien lähtövalmistelut ovat olleet odotettua stressaavampia ja monesti on tuntunut aivan haaveajattelulta että joskus pääsisimme liikkeelle lähdettyä. Mutta täällä olemme kauniilla North Padre saarella Texasin etelä osassa, Mexikon lahdella kuuntelemassa aaltojen pauhuntaa ja siirtämässä leiriämme yön pimeydessä nousuveden tieltä :D ja nautimme joka hetkestä. Pikkuvaikeuksia tuottaa huono yhteys muuhun maailmaan, koko saari on katvealueessa, ehkä rannikkovartion toimesta, jolloin mieheni opiskelut eivät suunnitelmien mukaan oikein sujukkaan. Myös minun kirjoitteluni ovat kokonaan pysähtyneet kun en pysty mitään julkaisemaan tai edes editoimaan kirjoitelmia, joten ehkä ihan pakostakin rauhoitumme vain nautiskelemaan. Noin 10 mailin päässä julkaisu toivottavasti onnistuu sitten. 

Great blue heron

Joulun valmistelut ovat poikkeukselliset tänä vuonna, tällä kertaa vain neulon lahjoja läheisille, ja olenkin roudannut reissuun lankoja ja puikkoja ja toiveet että ehdin neuloa kaikki, mutta jatkuva taistelu hiekan ja suolaisen kosteuden kanssa eivät houkuttele lahjoihin kajoamaan, tuskin olisivat lahjoituskelpoisia vaikka valmistuisivatkin. Useat parit sukkia, lapasia ja hattuja oli tarkoitus olla valmiina ennen lähtöäni 13 joulukuuta Suomeen. Tiukkaa tekee.

Sunrise

Olemme itseasiassa parkissa keskellä valtatietä North Padren Kansallisella Rannala, mutta onneksi se on maailman kaunein valtatie, 60 mailia pitkä hienon hiekan ranta, jolla on siis laillista ajaa, vaikkakin ei valtatie nopeuksilla ja myös leiriytyä omalla vastuulla. Kummallakaan puolella meitä ei ole ketään maileihin, vain harmaahaikarat, pelikaanit ja tiirat ovat seuranamme. Taistelu hiekan kanssa on jatkuvaa, sen välttäminen ei ole mahdollista ja se ajautuukin asuntoautoomme todellakin helposti. Joulun valmistelut ovat täydessä vauhdissa,  jossain muualla.

Few shells on the first day, more to come on the days to follow

Koska perheemme koostuu eri kansallisuuksista, vietämme joulua kahtena eri päivänä. Jouluaattona syömme suomalaisia jouluruokia, juomme glögiä piparkakkujen kanssa ja vietämme mukavaa aikaa muun perheen kanssa, joka on alkanut odottamaan heille jo perineiseksi tulleita jouluruokiani kinkkua ja laatikoita sekä rosollia. Joulupäivänä juhlistamme juhlaa amerikkalaiseen tapaan kokoontumalla jo aamusta perheen kanssa avaamaan lahjoja ja ihmettelemaan joulusukista ilmestyviä pieniä yllätyksiä, sitten syömme yleensa kalkkunaa, dressing, joka on leivästä tehty sivuruokalaji ja bataattilaatikkoa. Loppupäivä kuluukin yleensä vatsaa hoivatessa ja lasten ihmetellessä lahjojaan. Tämä joulu onkin poikkeuksellinen vieraillessani kotona, jossa äitini valmistaa suurimman osan jouluruuista, toivon pääseväni jäälyhtyjen tekoon ja joulukuusen hakuun. Joulukuusen tuoksu kruunaa tunnelman.

Ready Or Not ~ Valmis Tai Ei

So no projects have been done much lately in the knitting section, but we have finally gotten our RV ready for the road. There are still things to do, but at least for now it is in livable condition. Not gonna jab about it, plenty of words about it in a previous post ;) The pictures will tell. There is one thing we need to do before we leave, we just need to build a platform at the area behind the curtains where the back seats used to be, we need a bit more usable space. I think then we are ready to hit the road. We still haven't decided where. :)
Can't wait to travel and knit! Any day now.

Eli neuleprojekteja ei ole viimeaikoina valmistunut, mutta olemme viimeinkin saaneet asuntoautomme lähtövalmiiksi. Valmishan remontti sinänsä ei ole, mutta ainakin on siinä vaiheessa että voisimme lähteä tien päälle. En aio siitä sen enempiä selitellä, edellinen postaus varmaan kertoi tarpeeksi monisanaisesti ;) Kuvat kertovat enemmän. Enää yksi asia ennen matkalle lähtöä on listalla, meidän pitää rakentaa lattia takapenkkien paikalle, jotta saamme hieman enemmän käyttökelpoista tilaa. Sitten olemmekin valmiita pakkaamaan hammasharjamme ja lähtemään, mutta minne, sitä emme ole vielä päättäneet.
Malttamattomana odotan matkustelua ja neulomista! Hetkenä minä tahansa.

The back of the RV, close to be done, needs still work, but nothing major

My masterpiece headliner. Ladies and gentlemen, the headliner is attached with
snap buttons. Still no curtains. Nor has anyone washed the dead
bugs from the window.

The look to the front of the RV, behind the curtains will be the platform.
Still some fixing up to do. :)

Calm Before the Storm ~ Tyyntä Myrskyn Edellä

I have been very busy lately remodeling our RV. We are supposed to leave this coming week for a road trip, for unknown time. So we are trying to reno the RV to the condition that we want it to be in. This means endless hours of walking around Home Depot and Lowes, more hours spent staring the supplies and scratching our heads, then even more hours spent trying to do something with it and then finally the work continues on the road trying to fix the mistakes we made. How ever, the dark cavelike RV is turning into a light and airy little housing and it even feels much bigger, though the size really has not (unfortunately) gotten any bigger.

The list of updates include, new faucets in bathroom and kitchen, new shower head, new solar powered AC unit, tons of solar power, new headliner (the one that really made us wish we never started the project), wood flooring and reupholstering all the seats. Still we need to remove the failing laminate and replace it with something else, paint some cabinet doors, change the bathroom faucet, the one we installed is not appropriate for the RV, the fluctuating pressure makes it spit the water all over the place, and build a new pantry/computer table and then some more. We removed the back seats to give us more room in the RV, since it is only 2 of us traveling with our dogs, we plan to replace the area with a platform and some storage containers with some room on the top for the doggy beds. Also what my husband doesn't know yet, I plan to demo the bathroom sink that is wonderful black porcelain ... and instal a new countertop in the kitchen. Oh, and then... I need the drum roll.... : the black toilet seat. BAM, I said it, I hate that thing and don't know who in their right mind thought that it was a good idea to put a black toilet seat there??? And lastly on this list (unfortunately not in reality) I need to redo all the curtains... those curtains are not fun to sew, plus I do not really like sewing curtains to begin with not looking forward to that. Then I think we could live in it forever. :)

We are also in a middle of changing our convection microwave oven, the panel that shows your selection is broke, so using it without seeing what to do next is almost impossible. The only problem is that it is screwed in place above the fridge and to remove it, we might have to remove the fridge too. Our crystal ball predicts a metal saw and broken screws. Mostly these things are possible to be done while already on the road, but we need to get the flooring ready first, since we can not do it while living in it with our dogs. The floor is glued, we are just waiting on it to dry so we can seal it to better tolerate the splashing water bowls.

So while I have not been able to do much knitting or other textile type crafts, I have been doing some woodworking and hammering.... and gluing lots of things, including myself. Some pictures to show our progress.




Viime viikko on ollut erittäin kiireinen asuntoautoamme remontoidessa. Tarkoituksena olisi lähteä sen kanssa tien päälle tulevalla viikolla, vielä toistaiseksi tietämättömäksi ajaksi. Olemme siis remontoineet tulevaa asuntoamme asumiskuntoon. Tämä tarkoittaa lukuisia tunteja vaeltelua rautakaupoissa, useampia tunteja rakennusmateriaaleja tuijotellessa ja päitämme raapiessa ja vieläkin lukuisampia tunteja yrittäessämme nikkaroida matskuista jotain ja lopulta sitten tien päällä matkustellessa korjailla kaikkia virheitä joita teimme. Kaikesta huolimatta pimeä ja tunkkaisen oloinen majapaikkamme on muuttumassa valoisaksi ja ilmavan oloiseksi pikku mökiksi pyörillä. Se jopa tuntuu hieman isommalta, vaikka (valitettavasti) se taitanee olla ihan illuusio. Tietääkseni pinta-ala on ihan sama.

Kohennusta on tapahtunut seuraavilla saroilla: uudet vesihanat sekä keittiössä että WC:ssä, uusi suihku, uusi aurinkovoimalla toimiva ilmastointilaite, paaaaljon aurinkovoimaa paneleiden muodossa, uusi sisäkaton materiaali (yksi ehkä niistä projekteista jotka saivat meidät toivomaan ettemme olisi siihen ryhtyneet ollenkaan), puulattiat ja kaikkien istuimien verhoilu. Vielä tarvittavia projekteja on  irtoilevan laminaatin korvaus jollain hieman pysyvämmällä materiaalilla, pientä ovien maalausta, WC:n vesihanan uusiminen (asentamamme hana ei ole käytännöllinen veden paineen vaihdellessa ja roiskii vettä altaan yli lattialle, ei ideaalista). Myös uuden komeron/taittuvan tietokone/ompelupöydän rakentaminen on työlistalla ja moni muukin pienempi projekti on sinne löytänyt tiensä. Poistimme takapenkit hytistä, ja rakennamme luultavimmin sinne jonkinlaisen alustan parille säilytyslaatikolle ja koirien sängyille. Ja vaikka mieheni ei vielä tiedä, olen päättänyt demota pesuhuoneen altaan, joka on ihanan kamala musta porsliini kauhistus ja sitten vielä asentaa uuden työtason keittiöön. Yksi isoimmista urakoista on verhojen ompelunkin, en todellakaan ole innoissani tuota odotellessani. Ai niin, yksi vielä... tähän kuuluu rumpujen pärinää.... : musta vessanpönttö!!! Siinä! Sanoin sen, inhoan sitä oikein intohimoisesti, kuka kumma on voinut ajatellakkaan koskaan että musta vessanpönttö olisi hyvä idea? Ja sittenhän siinä kelpaa jo asua vaikka pysyvästi.

Työn alla on myös kiertoilma mikroaaltouunin vaihto, rikkinäinen näyttö on saanut aparaattuksen täysin käyttökelvottomaksi. Ainoana ongelmana tuntuu olevan että se on ruuvattu alustaansa kiinni ja ruuveihin ei pääse käsiksi kuin poistamalla integroidun jääkaapin. Kristallipallomme näyttää rautasahan ja katkenneet ruuvit tulevaisuudessamme. Suurin osa puhteista on mahdollista toteuttaa tien päällä ollessa, kunhan lattia on valmis, sillä sitä on mahdotonta koirien kanssa työstää, voimme jatkaa muita sitten kun pysähdymme ensimmäiseen metsän reunaan. Lattia on nyt liimattu, vielä puuttuu sen käsittely polyuretaanilla vesiroiskeita kestäväksi.  

Siis vaikka en olekkaan pahemmin ehtinyt neulomaan sukkapuikoilla en ole ollut toimettomana ja olenkin harjoittanut kädentaitojani puun ja vasaran parissa... niin ja liimamalla paljon kaikkea, myös itseni. Kuvat kertovat hieman edistyksestä.

One of the first things we did to keep our dogs alive in the RV in the heat
of the sun is to instal an AC unit that operates on the solar power, and now we
have plenty of that. :)

The first indoor project was reupholstering the black seating. Here the back
couch is getting a make over

Here is the dinette with the new covers.

Much nicer than the black macho leather

Next one on our list was to rip off the old black carpet

And rest every now and then, you would not believe how many staples
held it in place, we encountered about 20 staples in 10" strip, too many.

Yay, the carpet is gone... already like it better. :)

Carpet gone everywhere, to the next task.

Removing the black curtains...

Tearing off the head liner 

Slowly working our way

No more saggy head liner. Oh, boy what will we replace it with?

Attempting to remove the micro... and failed so far, it has been screwed on and to remove the screws, we should remove the fridge underneath it. That will have to be reconsidered. 

Adding the new ceiling material... with some failing occurring, but no worries, (we think) we have it covered.

This is what it looks like more and less now, before sealing the little gaps and
adding the trim (and all fixtures back together)

This is what the new flooring looks like, lots of glue holding it, and several
surrounding things including ourselves

Is there snow already or is there quilting material on the wall?

The head liner above the bunk is  getting a new dress as well, our plan to do a tufted ceiling became a tufted bedroom. Still work in progress. 

The next project is to sew the curtains (I think I said that few posts ago)
... but apparently my sewing machine just terminated the contract, 
so we will see when we will get them done. :)

Too Much Monkey Business ~ Ihan Liikaa Apinan Hommia

So I have two new nieces that I need to make something for Christmas and thought of making them sock monkeys. I have never made one, but they are just sort of sock cut up and wroom wroooooomed together with the sewing machine and tadaaaaa, there you have a sock monkey, right? Nooooo! That is not how it goes! Don't you think that something that almost every kid has and is home made would be easy to do? I thought so, but no more do. I did all the possible mistakes you could make, starting from choosing the wrong kind of socks. I bought kids socks, colorful and cute, but of course they ended up being knee high and have a potential to stretch up all the way to arm pits and if needed wrap around your neck to keep you warm. Not the kind of socks you would want to make your first sock monkey from. When the fabric stretches, it makes it thin and also more likely to become frayed at the seems and the seams will fail. Plus I heard the new born babies do not need monkeys that are taller than they are. One point for experience, the wisdom I took out of this is never again! :D

Kaksi uutta pikkutyttöä sisarusteni puolesta ovat saaneet minut ajattelemaan Joulua ja lahjoja, joten ajattelin tehdä heille sukista apinoita (tyypillinen lasten pehmolelu USA:ssa). En ole koskaan tehnyt niitä, mutta nehän ovat vain sukista leikeltyjä ja surrruurrr ruuuur, koneella ommeltuja ja tadaaa, siinä sitten on se sukka-apina, eikö vain? No ei sitten alkuunkaan. Eikö sitä vaan luulisi, että sellainen kotitekoinen lelu kun löytyy joka pikku-nassikan leluloorasta olisi helppo tehdä? No minä luulin, mutta empä luule enää. Osasin ihan itse tehdä kaikki mahdolliset virheet aivan ilman neuvomista, alkaen vääränlaisten sukkien valinnasta. Ostin lasten sukat, värikkää ja ihanat, mutta valitettavasti polvikorkuiset ja vaikka tarvittaessa yltää kainaloihin asti, mikä ettei vaikka kaulankin ympärille, jotta pysyy lämpimänä. Joka tapauksessa ei siis sellaiset josta haluaisit tehdä ensimmiäsen sukka-apinasi. Kun kangas venyy, siitä tulee ohutta ja se on altis rispaantumaan ja saumat pettävät. Ja vastasyntyneet eivät kuulemma tarvitse itseään isompaa apinaa. Tulihan kokeiltua, ja kokemusta viisaampana totean että eipä tarvitse kokeilla enää! :D

Fixing Up ~ Korjailua

I knit myself a shirt with the Paperdoll pattern, but was not all happy with how it turned out. But no worries, the fix I needed to do was a simple one, and even though I made my shirt in the beginning of summer, at a time when it would have been just too hot, I just kept dragging my tail with it. I finally realized the cooler much waited weather is here, and this would be the perfect time to wear my shirt, so the neckline that was sticking up needed to be fixed. Luckily all it needed was just unraveling about half of the rows on the ribbing and then binding it off. Easy as it can be, I do not know why I waited so long... finally it is as I like it. I like to pick up the stitches a head of time, so I don't run into a problem with them falling and having to chase them down the rows. Looks better now, right?

BEFORE: As you can see the neck line is sticking up... no bueno!

AFTER: Now it lays nicely without sticking up. 

Neuloin jokin aika sitten itselleni puseron Paperinukke (Paperdolls) ohjeella, mutta en ollut kamalan tyytyväinen lopputulokseen. Mutta ei hätiä mitiä, sillä ongelmien korjaaminen olikin paljon helpompaa kuin puseron neulominen. Ja vaikka teinkin pureron jo alkukesästä, en tuntenut tarvetta asian kanssa hoppuilemiseen, sillä Texasin kesä on villapuserolle aivan liian kuuma. Nyt kuitenkin ihanat viileät ja kauan odotetut ilmat ovat saapuneet ja aika puseron käyttämiseen olisi oikea, joten ylös sojottava kaulus piti korjata pika pikaa. Onneksi ongelman ratkaisuksi kauluksen resorista piti vain purkaa noin puolet riveista ja päätellä uudestaan. Helppoa kuin valssi kesällä, enkä oikein ymmärrä miksi sitä välttelin niin kauan, nyt vihdoin se on niin kuin pitääkin. Nostan yleensä purkiessa silmukat puikolle etukäteen, jolloin säästyy karanneiden silmukoiden metsästykseltä pitkin muita rivejä. Näyttää paremmalta, eikö?

The Apocalypse ~ Maailmanloppu

The RV reno keeps going on, for a while it started looking like we were making it prettier and getting things done to get it cozy and livable. Well, now it looks like a tornado went through it and ripped of the headliner, carpet and one of the walls. All attempts to make it pretty have been dealt a major blow. The sagging headliner could not have been reattached, unlike we thought, the old glue has given up and without removing it completely nothing else is going to stick to the ceiling. We have been trying to figure out a way to line the ceiling without having to replace the ceiling material, which would be a major task for people who have stored all their tools in the other side of the state. So we finally came to a quite unconventional decision and ordered the materials. 

The unfortunate fact is that we thought we could just pick up the materials from the hardware store, but now we are facing up to 2 week delivery time, since they had to be ordered. So we are not likely going to be able to leave this coming week even though we planned so originally. But that will leave us maybe couple more weeks time to fix our mess and get our hands sore from other projects we weren't really prepared to do. :D We did plan it all, we just weren't really prepared for all the stickiness and the fact that everything has really been built to last. The carpet was nailed, stabled and glued by someone who really didn't want them to come off. Oh, but we did manage to pull a wall off... accidentally :D

Most of the "fun" is still ahead of us...

Asuntoauto remppa senkuin jatkuu, vaikka jokin aika sitten näytti että olemme onnistuneet tuomaan siihen hieman jotain nättiä ja toivottavasti luomaan kotoisan ja asuttavan tilan. No, eipä  näytä enää, lähinnä näyttäisi kuin tornado olisi kulkenut sen läpi repien sisäkaton, kokolattiamaton ja yhden seinän mennessään. Roikkuvaa sisäkattoa ei voinutkaan uudelleen kiinnittää, toisin kuin luulimme. Vanha liima on kuivunut ja ainoa keino saada siihen enää mitään tarttumaan on joko poistaa liima tai uusia kattomateriaali, kumpikaan vaihtoehdoista ei ole mieluinen, sillä kaikki työkalumme on varastossa toisella puolella osavaltiota, todella isoa osavaltiota. Mutta viimein tulimme hieman erikoiseen ratkaisuun ja tilasimme tarpeelliset materiallit. 

Valitettavasti joudumme odottamaan ehkä jopa pari viikkoa toimitusta, koska emme voineet hakea tarvikkeita suoraan rautakaupasta. Tämä luultavasti viivyttää matkaan lähtöämme, jonka olimme suunnitelleet tulevalle viikolle. Mutta nyt meillä onkin pari viikkoa aikaa korjata jälkemme ja tehdä muita projekteja joihin emme olleet varautuneet. :D Kyllä me ihan suunnittelimme tämän rempan, mutta emme ehkä olleet varautuneet siihen miten hankalaa olisi purkaa sellaista mikä on rakennettu kestämään. Kokolattiamatto oli nidottu, naulattu ja liimattu jonkun toimesta, joka ei todellakaan halunnut sen lähtevän irti. Mutta revimme yhden seinän irti... vahingossa :D

Finally all the carpet and padding has been removed, just few hours
still to remove hundreds of stables and nails... and a wall next to
washer and dryer... ooops!

Spinning Away ~ Kehräillen

This is what the raw wool looks like

My new(-ish) hobby is spinning. And since I am originally from Finland, I just had to buy some Finn sheep wool and try my hand at it. I had no idea how much work processing the raw wool is and I had my moments when I thought it was all wasted, felted or too much work for what you can get out of it, I had no idea what I was doing. I just swallowed my bitterness and doubt and kept washing and carding my wool. I had just enough wool after a sweaty afternoon on the back yard in Texas heat to spin a little bit. Really just a little bit...

Here the washed wool, with still some vegetable matter in it

So for the first time I took out my electric spinner, Roberta. And for some time trying to figure out how to make the flyer spin and how to ease the pull on my spinner,  I started spinning. It looked really thin, but once I had single ply on both of my smaller bobbins, I plied it like a pro. Well, in the end I was really surprised how well I did, but the yarn wasn't so thin after all. I had 40 yards of maybe worsted yarn, some areas a bit looser than the others. After all for the first timer pretty good yarn, if I say so myself. :)

The dogs love the wool, but the raw wool creates a fight over it instantly, this is washed

I have a long way to go to get yarn that I can actually knit into something. Even longer way to a point where I can spin a yarn to a project in mind and get what I need. Right now it is what it is, and there isn't any customizing, it's all one of a kind :D However, I love it and am already dreaming of all kinds of spinning wheels :) Old fashion manual would really be a dream come true. :)

My electric spinner Roberta

Eräs uusimmista harrastuksistani on kehrääminen. Suomalaisen alkuperäni vuoksi halusin tietenkin kokeilla suomen lampaan villaa, joten tilasin sitä raakavillana, eli käsittelemättömänä ja päätin kokeilla sen prosessointia. Minulla ei ollut aavistustakaan kuinka paljon työtä villan saattaminen kehräskuntoon vaati ja välillä tuntuikin että villa on huopunut tai muuten mennyt pilalle ja olisi roskiskunnossa tai vain muuten vain vaatii liian paljon työtä hyötyyn nähden. Nielin kuitenkin katkeruuteni ja epäilykset ja painoin eteenpäin kuin mummo lumessa pesten ja karstaten villaani. Sain juuri tarpeeksi villaa hikisen ja paahteisen päivän päätteeksi Texasilaisen takapihan työpajalla jotta voin kokeilla kehräystä. Ja todellakin vain kokeillakseni, ei varsinaisesti vielä paljoa lankaa aikaansaadakseni.

Spinning from woollen top

Kaivoin ensimmäiseen kertaan esille sähköisen rukkini, merkiltä Roberta. Vei jonkin aikaa opetellessa mitä tapahtui ja miksi ja kun sain lyhdyn pyörimään ja langan kiertymään voin vihdoin alkaa kehräämään. Kehräykseni näytti kovin ohuelta ja kun sain kahdelle rullalle tarpeeksi yksisäikeistä niin yhdistin ne kaksisäikeiseksi aivan kuin olisin tietänytkin mitä olin tekemässä. Loppujen lopuksi olin erittäin hämmästynyt kuinka hyvin onnistuinkaan, vaikka lanka ei ollutkaan niin ohutta kuin kuvittelin. Minulla oli noin 40 metriä ehkä worsted painoista lankaa, hieman epärasaista ja osin varsin löysää, mutta ensikertalaiseksi aika yllättävän hyvää lankaa. :)

Once I get it uniform, no matter how thin or thick, I will be so happy :)

Kehräysurani on vielä kaukana pisteestä jolloin voin neuloa lankani joksikin hyödylliseksi. Ja vielä kauempana siitä että suunnittelen työni etukäteen ja sitten kehrään tarvitsemani langan itse siihen ja vielä saan sitä mitä pitikin. Tällä hetkellä tuloksena on mitä sattuu eikä vielä taidot riitä muokkaamaan lankaani haluamakseni, sitä tulee mitä on tullakseen. :D Oli mitä tahansa, niin kehräys on ihanaa ja rentouttavaa ja haaveet yhdestä jos toisestakin rukista ovat tietenkin jo alkaneet. :) Vanhanaikainen poljettava rukki olisi sitten niin ihana. :)

Looks better like this when the loose parts are hidden :D